festarit

Barcelonassa yhdistyivät festarit, kaupunki ja rantaloma

Olo on kuin kulttuurimatkalla! Barcelonan upea kaupunki valloitettavana, hiekkarannat kuumana ja sekä menneiden, että tulevien vuosien kulttibändit soittamassa. Primavera Sound yhdisti musafriikit ja eurooppalaisen juhlahumun.

Palasin lomani jälkeen takaisin töihin entistä riutuneena. Nestehukka kesti kolme päivää. Syyttää en voi muuta kuin pakottavaa tarvetta ottaa kaikki irti Barcelonasta, San Miguelista ja Primavera Soundista. Iltojen rankimmat keikat (mm Fuck Buttons, Major Lazer, Fake Blood) alkoivat aina aamuyöllä, joten nukkuma – aikaa ei jäänyt jäljelle montaa tuntia, varsinkaan kun halusi vielä palata festarialueelta takaisin hostellille Las Ramblasille, pitkin kuuden kilsan hiekkarantaa. Seuraava päivä alkoi aina aina pikaisella Barcelona -turistikierroksella muutaman tuoppipysähdyksen ja tapaksen turvin.

Sitten taas jyräämään! Tai ainakin yrittämään. Onneksi moni hetken lupaavimmista indie-ihmeistä on tunnelmallista shoegaze-rokkia, eikä heti alkuillasta tarvitse pogota.

Auringonlaskussa ja tihkusateessa soittanut XX toimi tunnusmusiikkina koko festivaaleille, sillä bändin Crystalized pyöri Primaveran nettiradion puffeissa viimeiset viime kuukaudet ennakoiden tulevaa. Liveveto oli täynnä hetkeä, ja paikkana Ray Ban -lava idealistisin. Amfiteatterin tyylinen takakatsomo kymmenine kivipenkkiriveineen antoi tilaa istuskella ja ihailla loistakasta lavashowta näyttävästi hieman taaempaakin.

Vuodesta 93-soittanut Spoon teki seuraavana päivänä perussetin, Underdog kohokohtanaan, jonka jälkeen omintakeinen dream pop -yhtye Beach House innosti ATP-lavan laulamaan mm Zebran ja Norwayn Teen Dreamin levyltä.

Kaikki eivät chillillä indiellä iskeneet suoraan alitajuntaan. Visuaaleissa feilannut Panda Bear jätti kylmäksi, sillä pimeältä lavalta kaikunut vingutus ei ehkä päässyt oikeuksiinsa ilman tehosteita. Kokeileva Tortoise ei löytänyt paikkaansa eikä Grizzly Bear hittejään lukuunottamatta onnistunut tunnelmoimaan niin kuin levyllä.

Missattuja keikkoja riitti enemmän kuin Roskildessa. Mm Modeskeletorin ja Apparatin electro-glitch -fuusio Moderat jäi näkemättä ja kuulematta. Meteli.netin hehkuttama Monotonix samaten. Mm Build To Spill, Les Savy Fav, Delorean ja tietysti The New Pornographers olisi myöstietysti ollut ihan kiva nähdä..

Suuret nimet eivät kuitenkaan pettäneet. Sekä Pavement, että Pixies, viikonlopun kovimmat indieheadlinerit, tyydyttivät harvinaisilla herkuillaan yleisönsä erikoispitkillä vedoillaan. Pixies soitti lähemmäs parituntisen setin kymmenien tuhansien ihmisten hoilatessa biisejä kilpaa Frank Blackin ja Kim Dealin kanssa. San Miguel -päälavalla nähtiin myös kuutioilla erikoisia performansseja suorittanut Pet Shop Boys, joka toi hieman poppia muuten niin itsenäisesti soittavaan lineuppiin. Sunnuntaipäivän rauhoittava, Ruisrockkiinkin saapuva Florence + Machine toimi palautusenergiana lauantai-illan Major Lazerille, jonka electrodancehall -tykitys pani  Pitchfork -hallin lavan bonkers-sekopäät baunssaamaan.

Festivaalina Primavera on hyvin Flowin oloinen. Molemmissa pauhaa vaihtoehtorockilla ja electrolla Kaupunkien teollisuusalueilla. Primaveran tapaan Flowissa esintyvät The Drums, Beach House, Surfer Blood, XX, Diplo ja Major Lazer. Näistä mitään ei kannata missata.

Suomalaisille Primaa on varmaankin turha suositella. Yleistöstä suomalaisia bongasi joka päivä, monta kertaa, kännissä. Miljoonakaupunki ei kuitenkaan ollut festarihuumassa, vaan tapahtumasta sai nauttia niin sosiaalisesti, tai epäsosiaalisesti, kuin tahtoi.

Primavera Sound = loistava tapa yhdistää hyvä musiikki ja iloinen Espanja.

San Miguel Primavera Sound Festival
terkut Meteli.nettiin

PS: Viinipullot alk 50 centtiä. Hostellit 15 e / yö. Sopii siis myös budjettimatkaajalle!

Helsinki Live huokaisi helpotuksesta ja rokkasi

Lakkiaisviikonloppu, alkukesän aurinko! Mahtuuko mukaan vielä yksi megatapahtuma? Kalle Keskisen Helsinki Live -tapahtuma onnistui keräämään vajaa 20 000 juhljaa, kiitos megakalliin headlinerin, Gunnareiden.

Helsinki Live  – One Day Rock Festival oli ehkä riski veto, mutta onnistui Keskisen mukaan pääsemään ainakin omilleen. Guns ‘n Roses hoiti hommansa vetäen tonnikaupalla niittivyötä fiilistelemään vanhan ajan hevimetallia. Iltapäivällä aloittaneet White Lies, Danko Jones ja Skunk Anansie keräsivät innokkaimmat teinitytöt jo hyvissä ajoin, mutta vasta kellon lyödessä ilta kahdeksaa alkoi massa valua paikalle. Kun GNR vihdoin kymmenen jälkeen aloitti settinsä, oli tunnelma jo selvästi iskenyt päähän. Ja vaikka Iltalehden toimittaja sanoisi mitä, 45 minuutin myöhästymisestä huolimatta keikka oli pitkä ja sisälsi useamman encoren, myös Paradise Cityn.

Kissojen ja koirien mukaan Axl Rose oli taannoin juhlinut itse Räikkösen Kimin kanssa, jonka vuoksi You Could Be Mine -biisin aikana screeneillä vilisi formuloita ja ilotulitteet paukkuivat. Nostalgiaa oli myös Live and Let Die -kappaletta ennakoiva James Bond -tribuutti. Kylä hevimiehen mieltä lämmitti!

Teknisesti tapahtuma oli onnistunut. Ruoka maittoi ja vessat vetivät, anniskelualue oli suuri ja tilaa riitti myös toinen toistaan eksklusiivisemmalle vippivieraalle. Paikkana toimi Käpylän urheilukentän ja rakennustyömaiden välimaastosta evakuitu alue, jonka maisemoita koristeli Pasilan harmaa betonihelvetti, johon auringonlasku maalasi kesäillan lämpimiä värjeä. Poistuessaan festarivieraat pääsivät käyttämään Pasilan hyviä liikenneyhteyksiä.

Henkilökohtaisesti olen kyllä tyytyväinen, ettei peruuntunutta Prodigyä tarvinnut Käpylään odottaa. Ko. bändi olisi taistellut aivan toisentyyppisen kohderyhmän kanssa, eikä aikainen kellonaika olisi Brittiryhmälle ollut lainkaan kotoisa.

Kiiti Live ja nyt äkkiä takakaisin Pasilasta!

Varaslähtö festareille: Primavera Sound 2010!

Säät enteilevät räntää -pahat kielet puhuvat kylmästä kesästä. Roskildeen povataan mutapainia eikä settilistakaan vakuuta. Hyviä syitä ottaa kone kohti Barcelonaa jo toukokuussa!

Primavera Sound on kuumaverinen idiefestari Barcelonan rantaviivalla Espanjassa. Kymmenettä kertaa järjestettävä festari on noussut 8,000 ihmisen pikkuilottelusta aina 74,000 juhlijaa tanssittavaksi megatapahtumaksi. Pressipasseja jaetaan peräti tuhat, yksi näistä tietysti Juorut.comille -tasokkaiden tapahtumien asiantuntijoille!

San Miguel Primavera Sound tarjoaa erittäin laajan kattauksen rokkia, poppia ja electroa, kuudella eri lavalla. Suurin, San Miguel -oluen sponssaama stage vetää 25,000 jyrääjää moshaamaan headlinereita.

Primaveran tunnetuimpiin kiinnityksiin lukeutuvat The Pixies, Orbital, Pet Shop Boys, No Age, XX ja The New Pornographers. Ei mitään Lady Gagan penistä kuuluisampaa mutta sehän ei olkaan se pointti, vaan ideana on narista ei-kaupallisesta aidosta kunnon musiikista huivi kaulassa, Raybanit silmillä, kynnet lakattuina ja Volcomin ilippis tiukasti etukenossa muiden täysin identtisten mutta ah niin persoonallisten hipsterien kanssa.

Barcelonan taso on kova ja Primaveran voisi rinnastaa Suomen Flow -festivaaleihin. Sekä Flowissa että Primassa esiintyvät Surfer Blood, Diplo, Beach House, the xx, Major Lazer ja The Drums. Molemmat ovat kolmipäiväisiä kaupunkifestareita indiekulttuurin edustajille, joissa Juorut.com tekee historialliset festaripläjäyksensä.

Järkkärikamerat ja sanelukoneet jääkööt suosiolla kameralaukkuun. Barcelonaan lähtee mukaan korkeitaan bisserahat, teltta, polaroid-kamera, iPod (matkoille), vaihtoehtokengät ja master card. Toivottavasti paikanpäältä onnistuu myös livebloggaus juorujen julkijoille.

Primaveran lineup •    3Mellizas •    A Sunny Day In Glasgow •    Apse
•    Atlas Sound » •    Beach House »•    Beak> »•    Ben Frost »•    Best Coast »    Bigott »•    Bis »•    Biscuit »    Black Lips » •    Black Math Horseman »•    Blackbird »•    Boy 8-Bit »•    Broken Social Scene »•    Built To Spill »•    Camaron, La Leyenda Del Tiempo »•    Chrome Hoof »•    Circulatory System »•    Clare And The Reasons » •    CocoRosie » •    Cohete » •    Cold Cave » •    Condo Fucks »•    Crocodiles » •    Delorean » •    Diplo »•    Diploide » •    Dr. Dog » •    Dum Dum Girls » •    Emilio José »•    Endless Boogie » •    Fake Blood »•    First Aid Kit »•    Florence + The Machine »•    Fuck Buttons »•    Ganglians »    Gary Numan » •    Grizzly Bear » •    Half Foot Outside »•    Harlem »•    HEALTH » •    Here We Go Magic »•    Hope Sandoval  & The Warm Inventions »•    Internet 2 »•    Japandroids »    Jeffrey Lewis & The Junkyard »    Joker featuring Nomad » •    Junip »•    Lee “Scratch” Perry »•    Les Savy Fav »    Lidia Damunt »•    Liquid Liquid »•    Los Campesinos! »•    Low performing “The Great Destroyer” »  •    Major Lazer »•    Marc Almond »•    Matt & Kim »•    McEnroe »•    Mission Of Burma »•    Moderat »•    Monotonix »•    Mujeres »
•    Nana Grizol »•    No Age »•    Nueva Vulcano »•    ODDSAC » •    Orbital »•    Owen Pallett (Final Fantasy) »•    Panda Bear »•    Pavement »•    Peggy Sue »•    Pet Shop Boys »•    Pixies »•    Polvo »•    Pony Bravo »•    Real Estate »•    Roddy Frame »•    Rother/Shelley/Mullan »    Scout Niblett »•    Seefeel »•    Shellac » •    Sian Alice Group »•    Sic Alps »•    Sleigh Bells »•    Spoon »     Standstill »•    Sunny Day Real Estate »•  Superchunk »•    Surfer Blood »•    The Almighty Defenders »•    The Antlers »•    The Big Head Troubled Boy »•    The Big Pink »•    The Bloody Beetroots Death Crew 77 »•    The Books »•    The Bundles •    The Charlatans performing “Some Friendly” »•    The Clean »•    The Drums »•    The Fall »•    The Field »•    The King Khan & BBQ Show »•    The New Pornographers »•    The Nu Niles »•    The Psychic Paramount »•    The Slits »•    The Smith Westerns »•    The Wave Pictures »    The XX »•    Thee Oh Sees »•    Thelematicos »•    Titus Andronicus »•    Tortoise »•    Ui »•    Van Dyke Parks »•    Wilco »•    Wild Beasts »•    Wild Honey »•    Wire » •    Yeasayer »

Festarit 2010 -Juorut kiertää, seuraa mukana!

Tämän vuoden festarit muistetaan meistä!

Vuoden 2010 festarikesästä on tulossa pitkä, esiintyjärikas ja ikimuistoinen. Juorut.com antaa sinulle parhaat vinkit minne mennä, mitä katsoa ja mitkä ovat tunnelmat jälkikäteen tarkasteltuna. Toimittajamme kouluavat festarikesän eri tapahtumat viime vuoden tapaan raskaimman kautta, unohtamatta persoonallista otetta, tiukkaa arviointia ja tinkimätöntä tutkimustyötä paikan päällä.

Aikataulut ovat tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa, mutta yksi asia on varma: tänä vuonna kaikki tehdään isommin, rajummin, reaaliaikaisemmin ja paremmin dokat dokumentoidusti!

Alta löydät oppaamme festarikesään 2010. Mukana musiikkifestivaalit Suomessa ja tärkeimmät ulkomailta, sekä valitut palat muista kesäkauden tapahtumista. Kesän 2009 oppaasta löydät arviomme viime vuoden festivaaleista.

FESTARISUUNNITELMA 11.4.10 (ehdota lisäyksiä!):

Primavera Sound Festival (Barcelona)
Ulkomaan indiepläjäys ottaa varaslähdön kesäfiiliksiin!

Helsinki Live (HKI)
Ensimmäistä kertaa järjestettävä megalomaaninen yhden päivän festari on pakko kokeilla.

Kivenlahti Rock (Espoo)

Lähiökonsertista rock-festivaaliksi kasvanut Kivenlahti Rock tuskin pettää näillä kiinnityksillä.

Provinssirock (Seinäjoki)
Ei tule kysymykseenkään jättää Provinssia väliin tänäkään vuonna!

Ruisrock (Turku)
40 vuotta täyttävä Ruisrock on jälleen ainoa syy lähteä Turkuun.

Faces (?)
Facesin tarina jäi viime vuonna kesken. Uudet kuviot ja uusi tapahtumapaikka pitävät Juorut jännityksessä.

Flow
Ei tarvii selittää, etsä kummiskaa tajuu.

Kaikki vuoden 2010 parhaat festarit:

Toukokuun festarit

• 15.5.2010 Rauma Rock Rock
• 29.5.2010 Iisrokki
• 29.-30.5.2010 Maailma Kylässä
• YleX Pop
• 27.-29.5.2010 Primavera Sound Festival, Barcelona

Kesäkuun festarit

• 4.-6.6.2010 Rock Am Ring, Saksa
• 5.6.2010 Helsinki Live 2010
• 11.-13.6.2010 Kivenlahti rock
• 10.-12.6.2010 Sauna Open Air
• 12.6.2010 Kaisafest 2010 -avajaiskonsertti
• 18.-20.6.2010 Provinssirock
• 18.-19.6.2010 Myötätuulirock
• On The Streets Festival
• 24.-27.6.2010 Himos Festival
• 24.-26.6.2010 Nummirock
• RMJ Party Camp
• 24.-26.6.2010 Kalajoen Juhannus
• 23.-27.6.2010 Glastonbury Festival, UK
• 2.-4.7.2010 Tuska Open Air Metal Festival
• 11.-12.06.2010 Hammer Open Air Metal Festival

Heinäkuun festarit

• 1.-4.7.2010 Roskilde Festival, Tanska
• 9.-11.7.2010 Ruisrock
• 10.-12.7.2010 Aitoon Kirkastusjuhlat
• 14.-17.7.2010 Tammerfest
• 16.-17.7.2010 Rockperry
• 16.-18.7.2010 Ilosaarirock
• 17.-27.7.2010 Pori Jazz
• 22.-27.7.2010 SuomiPOP festivaali
• 23.-24.7.2010 Wanaja Festival
• 23.-25.7.2010 Faces Etnofestival
• 23.-25.7.2010 Seinäjoen Vauhtiajot
• 30.-31.7.2010 Qstock
• 30.-31.7.2010 Kuopio RockCock

Elokuun festarit

• 7.-8.8.2010 Sonisphere Festival
• 11.-16.8.2010 Sziget Festival, Unkari
• 13.-14.8.2010 Jurassic Rock
• 13.-15.8.2010 Flow
• 14.-15.8.2010 Ankkarock
• 20.-21.8.2010 Jyväskylä Rock Festival

Kaikki kesän juhliin liittyvät uutiset löydät, festarit-tagilla.

Guns N’ Roses ja Prodigy kesällä Helsinki Live -festareille

Axl Rosen johtama jättiläisbändi Guns N’ Roses saapuu kesäkuussa Helsinki Live 2010 -tapahtumaan. Speed Promotion -yhtiön järjestämä tapahtuma lupaa 6-8 ulkomaista kovan luokan esiintyjää.

Pääpromoottori Kalle Keskinen kertoo Juorut.comille varmoja esiintyjiä olevan Guns N’ Roses sekä kanadalaisyhtye Danko Jones, joka on tuttu näky ja takuuvarma yleisönvillitsijä suomalaisilla festareilla. Näiden lisäksi verkkokeskusteluissa on huhuttu mm. The Prodigyn ja Alice in Chainsin tulosta tapahtumaan, Keskinen toteaa varmistuksen tulevan “mahdollisimman pian”. Yksipäiväinen Helsinki Live 2010 järjestetään 5. kesäkuuta Käpylän Urheilupuistossa. Kotimaisia esiintyjiä tapahtumaan saatta tulla, kunhan ulkomaiset artistit on ensin saatu sovittua varmaksi.

Kalle Keskinen sanoo tapahtumajärjestelyjen olevan hyvällä mallilla, ja ensimmäisten viranomaispalaverien olevan jo pidetty. Taantuman hän ei usko vaikeuttavan lipunmyyntiä, vaan pikemminkin päin vastoin. Keskinen uskoo ihmisten lykkäävän suuria hankintoja, ja laittavan rahansa herkemmin kulttuuriin ja viihteeseen.

Promoottori Kalle Keskisen omistama Speed Promotion -yhtiö on aiemmin tuonut Suomeen ison kaliiberin artisteja yksittäisiin konsertteihin, mutta Helsinki Live 2010 olisi yhtiön suurin tähänastinen tapahtuma. Yleisöä siihen odotetaan noin 50 000 – 60 000, ja lipunmyynti on jo alkanut. Lippu maksaa 89 euroa, ja on myynnissä Lippu.fi:ssä.

DocPoint-festari tuo dokumentin kaupungin kinoihin

Tänään tiistaina alkoi virallisesti yhdeksäs DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali. Ohjelmistossa on tällä kertaa peräti 137 eri elokuvaa.

Helsingin keskustan elokuvateattereissa järjestettävä DocPoint tarjoaa kaikkea pienistä kotimaisista oppilastöistä kansainvälisesti palkittuihin ihmisoikeusdokumentteihin. Ohjelma alkoi tänään Miesten vuoro -dokumentilla, ja päättyy suosituimpien elokuvien uusintanäytöksiin tämän viikon sunnuntaina. Väliin mahtuu kymmeniä elokuvia, satoja kieliä, tuhansia tarinoita ja parisenkymmentätuhatta kävijää.

Lisäinfoa ja ohjelman saa DocPointin sivuilta.

DocPoint tuo tosimaailman leffateattereihin

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään nyt 26.-31.1. yhdeksättä kertaa, laajempana kuin koskaan. Tänä vuonna DocPoint on laajentunut Tallinnaan, jossa järjestetään rinnakkaisfestivaali.

Vaikka festivaalin historia on suhteellisen lyhyt, on DocPoint onnistunut toistuvasti keräämään paitsi hämmästyttävän laajan yleisön, myös todella hyviä elokuvia ohjelmistoonsa. Festarien aikana laskettiin vuonna 2009 yhteensä 23 000 kävijää, mikä on vaihtoehtoiselle kulttuuritapahtumalle todella suuri luku. Toisaalta myös ohjelmisto laatu on aina ollut kohdillaan: kotimaista dokumenttielokuvaa on esitetty oppilastöistä klassikoihin, ja ulkomaalainen kattaus edustaa maailman kärkeä. Festari on myös ollut innovatiivinen: viime vuoden festareista jäi päällimmäisenä mieleen huikea mykkäsotaelokuvakonsertti konemuusikko Jori Hulkkosen säestämänä.

Tänä vuonna ohjelmiston luvataan jälleen olevan provosoiva ja rajoja kaatava. Esimerkiksi Tarkoitus pyhittää keinot -elokuvasarjassa nähdään dokkareita, joissa elokuvan tekijät ovat heittäytyneet aktiivisesti mukaan paljastaakseen epäkohdat. Tarjolla on myös Marcel Łozińskin klassikkodokkareita Neuvosto-Puolasta, jossa kulissia täydellisestä työläisestä yritetään pitää yllä – vaikka työläisen itsensä kustannuksella.

Tulokkaat -sarjassa pohditaan maahanmuuttajien ja muuttoliikkeiden dynamiikkaa ja seurauksia. Kiinnostava on myös kotimainen Miesten vuoro -pätkä, jossa suomalaiset miehet puhuvat kipeistä aiheista, missäpä muualla kuin saunassa.

Tarjonta on kovatasoinen ja ennenkaikkea laaja. Katso koko ohjelma DocPointin sivuilta. Lipunmyynti alkaa 18.1. Tsekkaa myös trailerit.

Juorut.com testasi: Burning Man – 7 päivän bileet autiomaassa

Otetaan ilo irti evoluutiosta! Rakennetaan kaupunki keskelle erämaata ja pidetään seitsemän päivän reivit. Lue miltä tuntuu kun elämä on yhtä juhlaa!

Kannattaa tutustua aikaisempaan Burning Manin valmistelupostaukseen saadakseen paremmin selkoa taustoista. Lyhyesti kerrottakoon, että Burning Man on festari Nevadan aavikolla, jonne 40 000 ääriolosuhteita rakastavaa ihmistä kokoontuu bilettämään seitsemäksi päiväksi. Tyyliin partioleiri siperiassa -hapoissa.

MAANANTAI

Viiden hengen ryhmämme pakkaa SUV-mallin Toyotan ja pienen Honda Civicin niin täyteen leiritarpeita kuin ikinä pystyy. Me suomalaiset ja islantilaiset olemme huolissaan neljän Budweiser-pakin puolesta, mutta iltapäivään mennessä kaikki oli saatu onnistuneesti tungettua autoihin, mukaan lukien 3 polkupyörää, kevytpeitteitä ja seinien tukirakenteita sekä galloneittain vettä. Hondan irronnut pakoputki on vielä kiinnitetettävä rautalangalla ja kuolemanvarma keisimme olisi valmis lähtöön.

Ajoimme San Franciscosta Nevadaan, sementtisen Renon kaupungin kautta kohti Pyramid Lakea, joka on sisällä alkuperäisamerikkalaisille jätettyä (autiota) maata. Illan pimentyessä lähestymme muinaista merenpohjaa pitkin syvää aavikkoa ja saamme seuraa kymmenistä asuntovaunuista ja trailereista, kaikki matkalla kohti Black Rock Cityä -vasta rakennettua spirituaalista reivipyhättöä. Jono porteilla on muutaman kilometrin mittainen.

Päätän nousta ulos autosta hakemaan lippuani porteilta, johon olen ostanut Graigslist-palvelusta lunastukseen tarvittavat dokumentit. Ulkona avautuu viiden asuntoauton levyinen jono porteille ja kova hiekan täyttämä viima alkaa pölyttämään vaatteita. Tuulen osuessa autoihin alkaa hiekka tehokkaasti pyörimään maasta aloittaen viikon kestävän porautumisen ihohuokosiin. Olen silti tyytyväinen päästessäni jaloittelemaan seitsemän tunnin ajomatkan päätteeksi. Kävelen porteille ja ihmettelen maailmanlopun tuntua -ensimmäisinä minuutteina. Saan lippuni lunastettua ja palaan takaisin autolle.

Porteilla meidät toivotetaan tervetulleeksi kotiin, jaetaan ohjelma-aikataulut ja kartta. Pystytämme leirimme Hushvillen -alueelle jossa mölyävät generaattorit ja stereosysteemit on kielletty. Olen hieman pettynyt, sillä ghettoblasterit ovat aina olleet osa leirintää suomifestareilla. Pystytämme nopeasti telttamme ja hakkaamme varjorakenteet maahan. On päästävä tutkimaan paikkoja joten jätämme autot osin purkamatta ja suuntaamme mestoille!

Black Rock City on hevosenkengän muotoinen kaari jonka sisin kaari on suuri esplanadi. Sisemmät kaaret alkavat aakkosjärjestyksessä evoluutio-teeman mukaisin nimin: Adapt, Biology, Chaos, DNA, Extinct, Fossil, Genome, Hominid jne.. Jokainen poikkikatu on kellonaikojen mukainen: kello 3 idässä, 9 lännessä ja 6 etelässä. Kotiosoittemme on Fossil 5:30, Hushville. Alueen keskellä on The Man, eli puusta ja valokaapelista kyhätty pyhättö, joka esittää 15 metrin korkuista patsasta. Tämä on kaupungin ja koko festareiden sydän. Pohjoiseen avautuvalla aavikolla sijaitsee vielä rakennusvaiheessa oleva kolmikerroksinen temppeli ja sen takana piilotettuja installaatioita, joita on ripoteltu syvälle autiomaan uumeniin. Onneksi meillä on fillarit! Kaikilla muillakin näyttää olevan.

Esplanadin yövalaistuksessa alkaa paikan massivisuus avautua: välkettä silmin kantamattomiin!! Teillä huristelee taideautoja jotka vilkkuvat kaikissa neon väreissä: On UFOa, avaruussukkulaa, lohikäärmettä, robottia ja tulta syöksevää Mad Maxia. Jotkut autot palvelevat liikkuvana lounge-huoneena, jotkut kolmikerroksisena tanssilattiana, taxina, laivana tai baarina. Kaikkiin saa hypätä jos tilaa riittää. Ihmettelin useita tunteja alueen rakennelmia pää pyörryksissä läpi yön.

TIISTAI

Heräsin netsehukassa 40-asteisessa hiekkaa pöllyävässä autiomaassa! Puoliunessa kuulen ohikulkijan toisensa perään lausuvan “God is back“. Ihmettelen asiaa hieman kunnes nousen ulos teltasta:  Vieressämme on leiri, jonka ovella banneri “GOD IS BACK”.
Hello, I’m God, sanoo mies hymyillen pukeutuneena balettihameeseen. Alan rupatella vettä tankaten ja ulkomaailmaa ihmetellen. Kadumme ohi kulkee 10 metrinen liikkuva rautapallo täynnä tanssivia ihmisiä. God huutelee siunauksiaan ohikulkeville. Hieno mies.

Päivän toinen tehtävä: etsi Bajamaja. Lähden kävelemään paljain jaloin kohti sinisiä koppeja lämmintä hiekka jalkapohjissa. Vastaani kävelee iäkäs nainen, joka pysäyttää minut ja kaivaa jotain laukustaan: “Sinä tarvitset kyllä tätä! Tässä hiekassa on alkaloideja jotka syövät jalkasi muutamassa päivässä jos kävelet noin”. Hän ojentaa purkin “Playa Foot Cremea”, kosteuttavaa rasvaa joka tuoksuu raikkaalta. Kiitos! Ensimmäinen lahja.

Väsymys, nestehukka ja lievä krapula saa minut huolestumaan kunnostani. Onneksi ohitsemme ajelee vettä ruiskuttava rekka, jonka tarkoitus on pitää kurissa pöllyävää hiekkatietä. Rekka toimii myös täydellisenä suihkuna jonka perään ampaisen ajattelematta sekuntiakaan päälläni olevia tomuisia vaatteita.

Tutustun Central Campin suureen keskustelttaan, jossa on lepotilaa, musiikkia, taideteoksia ja performanssitaidetta sekä kaupungin ainoa rahalla toimiva kahvila, johon haetaan baarimikkoja ympäri vuorokauden vapaaehtoiseksi. Tunsin parhaaksi tehdä jotain konkreettista ja viileä telttaa kahvilan antimineen tuntui oikealta ratkaisulta: ilmoittauduin töihin.

Neljän tunnin työvuoroni kestää kello kolmesta ilta seitsemään. Minut pestataan kahvin keittäjäksi ja juomien sekoittajaksi. Siemailen työvuoroni jääteetä, jääkahvia, limonaateja ja teetä pitäen huolen että pannut porisevat tauotta. Asiakkaat ja työkaverit osoittautuvat huippuystävällisiksi ja sain toisenkin lahjan: Pullon Love Potion -uutetta korealaiselta Jin Jiniltä.

Työvuoroni jälkeen olin taas valmis illan koitokseen. Päivän pimentyessä osoittautuvat kannettavat ledivalot pakollisiksi asusteiksi. Ihmiset, ajoneuvot, teltat ja polkupyörät muuttuivat taas vilkkuviksi joulukuusiksi. Lähdemme pian illan kierrokselle.

Liekehtivä Lotus-puu, kimalteleva avaruusraketti, ja musiikin tahtiin tulipalloja ampuva tanssilattia tuli toista iltaa peräkkäin tutuksi. Otimme islantilaisen ystäväni kanssa pyörät kohti Black Rock Cityn kaukaisempia kaupunginosia ja päädyimme ulkoilmareiveihin. Videotykit ampuvat visuaaleija pallon muotoisille screeneille ja konemusiikin osuessa kliimaksiin räjähtää tulimeri ja strobovalot laajentaen pomppivan yleisön tajuntaa ensisestään. Löydämme hieman kuluneempana leppoisamman hengailuteltan jossa tarjotaan virkistäviä juomia. Saan myös piiskaa kerrottuani olevani Burning Manissa ekaa kertaa.

KESKIVIIKKO

Proteiinipatukat tuntuvat kuivilta. Taas on juotava nesteitä. Pölypeite on vallannut jo teltan lattiat ja makuupussin. Olemme saaneet leiriimme seinät ja katon, mutta kaikki näyttää hyvin vaatimattomalta muiden tuomieen rakennelmiin verrattuna. Lähden päiväretkelle etsimään ruokaa, mutta matkan tarkoitus unohtuu jäätyäni pomppimaan jättitrampoliinilla. Saan kuitenkin vinkin seuraavan päivän grillibileistä. MMMM! Ajatus amerikkalaisesta BBQ-mätöstä ei ole koskaan ollut houkuttelevampi.

Illaksi meidät on kutsutty Sushi-bileisiin ja ystävämme DJ-keikalle. Valmistauduin laittamalla vaaleanpunaisen kissankorvapipon tupsuineen päähän sekä hihattoman hupparin, siniset ja punaset henkselit sekä hienon huivin. Komeus viimeisteltiin sinisellä ja punasella led-valonauhalla, valotikuilla ja pienellä “red light district” -valosarjalla. Setti toimi, sillä Sushi-baarissa käteeni ojennettiin vinyylilevyn päälle koottu suuri sushi-paletti, jonka antimet piti tarjoilla edessäni makaavien puoli-alastomien naisten vartaloille kaikkien halukkaiden syötäväksi. NAM.

Sushia onneksi oli niin paljon, että sain itsekin tarpeekseni ja kumosin murut alas Sakella. Sitten keikalle! Loppuillasta ei raportoitavaa.

TORSTAI

Katson ohjelma-aikataulusta tapahtumia, joissa on ruokatarjoilua. Dildon veistopaja, jooga, rumpurinki, tai alaston maratoni ei tähän hätään iske, joten suuntaan pannukakkuaamiaiselle kaupungin toiseen laitaan, jossa saan elämäni suklaisinta pannukakkua. Tyytyväisenä suuntaan Central Campiin, jossa kokoan itselleni rauhaisan sopin tyynyistä ja nukun neljä tuntia kunnellen taustahälinää ja musiikkia. Nukun ohi grillibileiden, joka raporttien mukaan oli kolmen ruokalajin liha-ateria. Ai että harmittaa!

Illalla suuntaamme suomalaisen ystäväni kanssa seuraamaan Mad Max -tyylistä Tunderdome-tappelua jossa kaksi vapaaehtoista osapuolta hakkaavat toisiaan vaijereiden varassa. Katsoimme showta rautahäkin seinällä/katolla, jossa kiipeili myös Spiderman-pukuinen akrobaatti. Tappelut olivat täyttä toimintaa mies miestä vastaan ja nais naista vastaan eikä ruhjeiltakaan vältytty.

Kävimme vielä läpi dubstep-bileet ja pakolliset ulkoilmareivit. Huhujen mukaan Daft Punkilla olisi vielä keikka, mutta tämä osoittautui myöhemmin vain huhuksi johdattaen tuhannet ihmiset harhaan. Sen sijaan jossain päin veti settinsä psyke-trance -inferno Infected Mushroom. Sen sijaan juttelin South Park -tuottajan kanssa niitä näitä ja totesimme yhdessä Trey Parkerin ja Matt Stonen olevan aikamoisia piripäitä.

PERJANTAI

Herään puolen päivän jälkeen hiestä märkänä. Iloiseksi ylläriksi leiriimme on tuotu tuoretta grillikanaa, sämpylöitä ja omenapiirakkaa, sillä nälkäisiin avunhuutoihini on vastattu. Siirrymme amerikkalaisen ystäväni kanssa Fruits & Nuts -leiriin nauttimaan virvokkeita ja suihkupullojen raikasta ilmastointia. Naisellinen mies etsii pullon Dolche & Gabbana -parfyymilla varustettua suihkupullovettä ja olo on äkkiä yhtä glamour kuin Tuksun päiväkännit.

Saamme riemuidean kiivetä jonkin toisen leirin itse rakentamaan torniin, jossa korkean paikan kammoni muuttuu äkkiä kuolemanpeloksi. Pystysuorat tikapuut mustekalakiinityksellä herättää vahvoja epäilyksiä turvatoimista eikä huojuva torni tunnu parhaalta hengauspaikalta. Näkymät sen sijaan avautuvat kauniisti ympäri eloisaa kaupunkia.

Loppuiltaan kuuluu hard core -meininkiä: The White Domessa soitetaan matalinta koskaan kuulemani bassoa pienen elektrotikityksen säestämänä. Ihmiset ovat täysin tavoittavattomissa tästä maailmasta. Osa seisoo polvillaan erittäin vahvojen subbareiden edessä päitään hitaasti nyökyttäen. Jättimäisessä valkoisessa pallossa pöllyää tomu ja ääniaallot läpäisevät koko kehon. DJ-pöytä on rakennettu seinämään, jonka sivuilla on korotettuja tanssilavoja ja katonrajassa paikka vapaaehtoiselle tankotanssijalle. Olen aivan rikki päästyäni ulos kyseisestä paikasta ja päätän koittaa vältellä domea loppuajan.

LAUANTAI

Pilvinen päivä aavikolla! Tarkemmin katsottuna hiekkamyrsky. Tajuan että tomun seassa pilkottava kuu on itseasiassa aurinko. Olo alkaa tuntua surrealistiselta. Hiekkaa on nyt läpikotaisin jokaisessa vaatteessa, muovipussissa ja rakosessa. Silti mikään ei tunnu missään. Räpsin huvittuneena kuvia maailmanloppuun sopivasta sääoloista ja tunnen oloni voittamattomaksi syödessäni täysiä kourallisia pähkinöitä.

Vietämme hiljaiseloa leirissä. Tänään on lauantai, mikä tarkoittaa itse Manin polttamista mahtavassa seremoniassa. Moni epäilee tapahtuman siirtämistä sään vuoksi, sillä myrskyssä roihuava ladon kokoinen kokko voisi olla vaarallinen tuhansien ihmisten ympärillä. Laitamme Burning Man Cityn oman radiokanavan soimaan ja kuuntelemme tilannetta.

Radiossa luvataan myrskyn laantuvan ilta kymmeneen mennessä ja The Manin polttamista heti tämän jälkeen. Tapaamme neljä englantilaista bilehiletyttöä jotka aloittavat iltatoimet viskillä, margaritamixillä ja omilla drinkkisekoituksilla. Tämän jälkeen suuntaamme kävellen kohti kaupungin keskipistettä, The Manin luokse.

Valaistu puusta rakennettu kymmenen metrinen mies kokoaa ympärilleen kaupungin jokaisen ajoneuvon ja ihmisen. Rakennelma tuikataan liekkeihin valtavan ilotulituksen saattelemana. Yleisö sekoaa jälleen ja huutaa kurkku suorana. Ilotulituksen päättää massiiviset Michael Bay- tyyliset räjähdykset, jotka sytyttävät ympäröivän rakennelman ilmiliekkeihin. Vajaa tunti tämän jälkeen koko rakennelma on liekehtivää hiilikasaa ja valtavat ihmismassat päästetään niin lähelle tulta kuin kukin kehtaa mennä. Palavan kasan ympäri alkaa kiertää ihmisiä täydessä hurmoksessa ja vielä aamun koittaessa nuotion tuhkissa nukkuu joku täysin älyvapaa ihminen.

Lauantai-yö kuluu seikkaillessa ympäri syvempää aavikkoa. Löydämme kolmikerroksisen talon kokoisen liukumäen, jota pitkin saattoi tulla alas viisi ihmistä vierekkäin. Pakko koikeilla! Saan alastulevalta laskijalta punaisen pulkan ja kiipeän sen kanssa liukumäen katolle ja lasken alas nauraen keuhkoni pihalle. Noustessani ylös joku laskee päälleni ja olen taas maassa, edelleen nauraen.

SUNNUNTAI

Hiekkamyrsky alkaa taas heti aamupäivästä. Edessä viimeinen päivä ja temppelin polttoseremoniat. Keho ei jaksa enempää, eikä edes maailman suurin valaistu rubikin kuutio tunnu kävelymatkan arvoiselta. Mieli on turtunut. Menen lepäämään Central Campiin ja juttelen kanadalaisen tytön kanssa kuluneesta viikosta. Mainittuani edellis-illan liukumäen hän kauhistuu ja sanoo viiden ihmisen loukkaantuneen vakavasti kyseisessä laitteessa yhden illan aikana. Voittajafiilis. Olen pitänyt huolta itsestäni!

Myrsky rauhoittuu taas ja temppeliseremoniat alkavat. Yksityiskohtaisesti puusta kaiverrettu kolmikerroksinen pyhättö tuikataan tuleen jo ennen kuin olemme päässeet perille. Rakennus oli pystyssä neljä päivää. Koko kaupunki hiljenee ja musiikki loppuu. Usealle tämä on rituaalinen ja puhdistava kokemus, itse olin elämäni likaisimmassa kunnossa eikä vointikaan enää mitä mahtavin. Raunioiden sortuessa tapahtuu vielä yksi elämys: mahtipontinen äänivalli lähestyy aavikon laidalta. Ihmisten aiheuttamien hurraahuutojen aalto pyyhkii ohitsemme ja katoaa kaupungin toiselle laidalle ja alkaa uudestaan.

MAANANTAI

Heräämme aamuseitsemältä kun taivas on kirkas ja ilma viileä. Pakkaamme autot kasaan täydellä tarmolla välittämättä siitä kuinka monta litraa hiekkaa kuljetamme mukanamme. Kaupungista ulos johtava jono on vain 80 minuuttia. Autot pakattuna huomaa aavikon olevan edelleen puhdas ja roskaton. Kuljetamme kaiken roskan ulos mukanamme ja saman tekevät kaikki muut. Näky on täysin päin vastainen kuin esimerkiksi Tanskan Roskildessa jossa leirit tuhottiin ja teltoista koottiin jättimäisiä roskakasoja kaljatölkkien koristamina. Black Rock Citystä lähdettiin jälkeä jättämättä. Muutosta tapahtui lähinnä pään sisällä, mutta loppujen lopuksi kysehän on vain evoluutiosta.

Blockfest 2009 – Kovatasoinen HipHop-festivaali

Juorut.com on kaikkialla eli tietysti myös Suomen suurimpiin hiphop-tapahtumiin lukeuvutassa Blockfestissä. Tämän vuoden Blockit oli ihan älyttömän makeet ja todellakin voi suositella kaikille, jotka harkitsevat ensi vuonna tulemista. Järjestäjille iso kiitos, etenkin median huolehtijoille.

Haastattelussa Saurus

Sauruksen toinen jäsen Kesken seisoskelee vip-alueella tyynenä ja tottuneen
oloisena. Keikka on mennyt hyvin ja mies on siitä hyvillään.

- Hyvä fiilis meillä oli vetäessä. Jengi tykkäsi meistä ja oli mukana.

Kesken sytyttää tupakan ja nauraa, kun kysytään tulevan illan suunnitelmista.
Vieressä kuuntelee toinen räppäri Majakka.

- Joo kyllä me Pik3n kanssa aateltiin mennä sinne Love Hoteliin jatkoille. Majakka
varmaan joutuu putkaan!

Nyt Sauruksen toinen jäsen Pik3 saapuu alueelle ja liittyy mukaan haastatteluun.
Pyysimme häntä kuvailemaan heidän uusinta levyään Neon Saurusta lyhyesti ja
ytimekkäästi.

Se on mielenkiintoinen ja värikäs matka musiikin maailmaan. Siinä se.

Alueen aidan taakse alkaa kerääntyä nimmarienkerjääjiä ja faneja. Mitä mieltä
miehet ovat Blockfesteistä?

- No me tehtiin tosi tiuhasti keikkaa kesällä eikä paljon lomailtu, mutta silti
Blockfestejä odotettiin kaikista eniten.

Taidamme päästää äijät jo vihdoin tauolle, joten pyydämme loppukommenttia
juorut.comin lukijoille.

- Nauttikaa vielä lämmöstä ja loppukesästä, kun sitä on ja ostakaa Neon Saurus! Ja
RÄPPI ON VOIMISSAAN!

Adam Tensta

On toistaiseksi koittanut illan kohokohta, kun lavalle nousee ruotsalaisräppäri
Adam Tensta. Yleisö on villiä ja kaikki heittävät Tenstaa kohti saamiansa
seteleitä. Ei siis tietenkään oikeita, vaan festareilla jaettuja
Top Streetwear:in mainoksia, jotka näyttävät aivan sadan dollarin seteleiltä. Tensta
vetää uskomattoman keikan, mutta jaksaa silti hienosti vastata kysymyksiimme.

- Oli tosiaan erittäin hienoa. Ihmiset täällä rakastavat musiikkia ja ovat
asiantuntijoitani, joten tykkäsin tosiaankin esiintyä tälläisen yleisön edessä.

Olimme kuulleet tietoa, että Tenstalla olisi joskus ollut suomen kansalaisuus.
Lisäksi kysyimme muutenkin hänen kesäkuulumisiaan.

- Kansalaisuusjuttu on totta, itse asiassa olen tälläkin hetkellä 25% suomalainen.
Kesällä pyörin kaikkialla, heitin keikkaa ja niin pois päin.

Haluamme ehdottomasti kuulla lisää Tenstan suomikäsityksestä, joten kysymme häneltä
mistä hän pitää Suomessa. Kysyimme myös herran mielipidettä Blockfesteistä.

- Kaikesta! Varsinkin siitä että suomalaiset pitävät musiikistani täällä
Blockfesteillä ja muutenkin. No, tulin eilen, mutta missasin Capone-N-Noreagan
esityksen. Tänään oli siis tuo oma keikka ja kohta nousen lavalle Fintelligenssin
kanssa.

Sitten meidän odottamamme kysymys, aikooko Tensta siirtyä Pakkkahuoneelta jonnekin
jatkoille.

- Eikös siellä Love Hotelissa ole jotkut pippalot? Sinne siis!

Tensta oli herrasmies loppuun asti ja hieman hämmästyi, kun kuuli nettisivustomme
nimen.

Cheek haastattelu

Nyt juorut.com pääsee illan odotetuimpaan haastatteluunsa, kun Cheek eli Jare
Henrik Tiihonen saapuu haastatteluun. Alla on varsin onnistunut ja mukaansatempaava
keissa, mutta kysymme vielä miehen omaa mielipidettä.

- Nyt on tosi hyvä fiilis, vaikka tietää mitä tuleman pitää. Silti jalat aina
hetkeks irtoo maasta, kun saavuttaa yleisön. Blockfestejä on odotettu enkä
pettynyt!

Tässä vaiheessa kuningas katoaa “palaveriin”, jonka jälkeen hän jakaa nimmareita.
Haastattelu näköjään jatkuu, kun se herralle itselleen sopii. Kun Cheek palaa,
jatkamme kesän kertauksella.

- Oli aika rento fiilis, koska heitettiin niin paljon keikkaa. Nyt olisi tarkotus
pitää ensimmäinen loma puoleentoista vuoteen, lähden ihan ulkomaille asti.

Matkakohdettaan Cheek ei suostu paljastamaan, eikä myöskään sitä, toiko kesä
heilaa. Tähti karkaa taas ja jättää meidät seisoskelemaan. Hetken kuluttua hän
palaa ja tiedustelemme, onko hän oikeasti niin kusipää kuin antaa ymmärtää.

- Aina mä vähän tökin sinne ampiaispesään, ehkä oon ehkä en. On niissä sanotuksissa
vähän todellisuuttakin, esim. Eksä tiä, kuka mä luulen olevani – biisissä.

Eli on. Nyt on aika kiittää muttei ehkä kumartaa Cheekille. Ilta jatkuu ja tähti
katoaa näkyvistä.

Kuvia lisää, kiitos

Blockfest 2009 kuvat Finland By Night:ssa.

Yyterin Beachfutis olikin paskafestari

Porissa järjestetty Beachfutis urheilufestivaali sai useita valituksia “holtittomasta ulostamisesta” jota esiintyi pitkin viikonloppua.

Satakunnan kansa tuo esille Yyterin Beachfutis -tapahtumassa esiityneen ongelman: Hillittömän ulostamisen; toisin sanoen “puutteita dyynialueen vessojen merkinnässä ja käytössä”.

Wikipediassa olevassa saniteettialueita kuvaavassa graafissa myös Suomen ja Porin pitäisi kuulua näihin käymälöitä käyttäviin alueisiin. Silti urheilukansa oli valinnut WC:n afrikkalaismallin eli hiekkakuopan.

Kuten Yyterin Beachfutis toteaa: Life’s a Beach. When you gotta go… shit happes. Netissä on kuitenkin ohjeita jopa WC-tilojen käyttöön avaruudessa, joten on se kumma ettei Porissa osata edes festarivessaa käyttää.

Toivottavasti Yyterissä osataan käydä paskalla ensi vuonna.

Kuvan kakka ei liity aiheeseen, sillä se on WC-pöntössä eli siellä missä sen kuuluukin olla.

Seuraava Sivu »