MrHenry

blogattuja kommentteja ihmisistä, tavoista, tyyleistä ja ilmiöistä.

Kotisivut: http://www.henrymikael.com

Glamourmallin lamavuodet

Glamourmalli on halveksittu ammatti. Sitä halveksitaan jopa puheenaiheena. Niistä sitä paitsi keskustelevat vain paska-aivot ja vielä alemmat kirjoittelevat heistä blogeissa. Mikä niissä sitten oikein on?

Glamourmalli, kansikuvatyttö, on perimää 40 -luvun kalenteritytöistä. Niistä, jotka sotavuosina antoivat voimia puutteessa taisteleville sotilaille ja sponsoroivat ilmavoimia ja Coca Colaa. Hemaisevien naisten kuvia leikeltiin talteen lehdistä ja mainoksista, heitä varjeltiin salaa. Eletään aikaa ennen pornolehtiä.

Hugh Hefner keksi seuraavalla vuosikymmenellä koota kaikki kauniit naiset yhteen aikakauslehteen, joka sai nimekseen Playboy. Naiset saivat 1950 -luvun rohkeammassa maailmassa mahdollisuuden paljastaa yhä enemmän, olematta kuitenkaan prostituoitu. Pin up -kulttuuri kasvoi yhdessä populaaritaiteen kanssa, jossa seksikkäät mallit peilasivat esikuvaa isoille massoille -myös tytöille.

Kansikuvien unelmanaisia nähtiin elokuvissa. He osasivat vuoroin laulaa ja vuoroin tanssia. He symboloivat seksikkyyttä, elivät rikasta ja täydellistä, juhlien täyttämää elämää, joka usein loppui lyhyeen.

1960 -luvulla alkoi kuitenkin muutos ja siitä, kuten kaikesta muustakin, saamme syyttää vain hippejä. Seksi ja alastomuus muuttui normaaliksi ja pornografiasta tehtiin perussettiä. Kun VHS-kasetti saastutti maailman, ei yksikään glamourmalli tienannut pelkillä säärillään, mikäli oli männävuosien kokaiiniaalloista ikinä oli selviytynytkään.

2000 -luvulle tultaessa glamourmallit elävät historiansa pahinta lamakautta. Internet on tuonut kaiken maailman pornon jokaisen koneenkäyttäjän runkattavaksi ja tyydyttänyt pervoimmankin nörtin salaiset fantasiat. MTV:n silo pehmoporno kelpaa enää vain tytöille. Glamourmallista on näin tullut ärsyttävä turhake. Alalla pyörii enää muutama sitkein pyrkyri ja petetty salarakas.

Glamourmallirenessanssin aikakausi

Johanna Tukiaista voisi kiittää jonkin sortin glamourmallirenessanssista. Kun tylsäksi ja kankeiksi käyneet missikisat rypivät omassa tekopyhyydessään, alkoi joitakin kiinnostaa tie tähtiin jotain muuta kautta. Näimme miten tosi-tv nosti taviksia parrasvaloihin suoraan kotisohvalta ja ymmärsimme, että kenellä tahansa on mahdollisuus päästä julkisuuteen. Sopivaa feimiformaattia ei kuitenkaan kaikille luotu. Kauniit, mutta lahjattomat jäivät ilman omaa ohjelmaa. He, jotka eniten julkisuutta kaipasivat eivät sitä saaneet. Ohjelmatuottajille valkeni kuitenkin pian, että suurin viihdearvo saattaakin olla juuri lahjattomissa. Tilanne muuttui nopeasti ja idiooteillekkin saatiin luotua tv-töitä julkisina pelleinä. Saimme Jersey Shoren.

Tuksu on tienannut nuoruusvuotensa tanssijana, mutta julkkikseksi hän nousi vasta kun rima oli asetettu tarpeeksi alas, kun mauttomuuden rajat oli rikottu eikä mikään ollut enää pyhää. Paitsi Jumala. Todellisuudesta lapsena vieraantuneiden rikkaiden seurapiirineitojen mukaan Tukiainen käytti hyväkseen ulkonäöllä aikaansaamiaan stereotypioita. Mässäillen blondimaailman kliseillä ennennäkemättömän läpinäkyvästi sai Tuksu tuotua jotain uutta alalle: shokeeraavan avoimen perusarvojen häikäilemättömän raiskaamisen. Silikonitissit muuttuivat nolosta salaisuudesta julkkiksen pääsyvaatimukseksi. Arvoista kertoo hyvin pelkästään Tuksun CV ja “isot F kupin silikonirinnat”. Se mitä ei omista pitää ostaa.

Glamourmallin määritelmä on muuttunut rajusti, mutta termi elää nyt vahvana. Malli, joka 20 -luvulla tanssi charlestonia mustavalkoleffoissa, roikkuu nyt tangolla eroottisessa tanssiryhmässä. Malli, joka näytteli rakastajatarta Hollywoodissa, tekee nyt juontokeikkaa Serenassa. Malli, joka poseerasi Coca-Colalle, mainostaa nyt karkkitehtaan näytepakkauksia ja hammasvalkaisuja blogissaan. Valokuvia julkaisee vaan se yksi lehti suomessa, tai sitten se toinen. Pääosin kuvat laitetaan nettiin itse ja isossa maailmassa medialle annetaan ehkä jopa videonauha. Suomessa tekstarikin riittää.

Ei ihme, että glamourmalli haluaa aina pois Suomesta. Täältä puuttuvat FHM, Nuts ja muut ison luokan miesten lehdet, joita ei luokitella pornoksi, mutta jossa on tarpeeksi hyvän näköisiä tyttöjä antamaan tyydytystä. “Laadukkaalle” miesten lehdelle ei yksinkertaisesti riitä pienessä maassamme levikkiä ja edelleen: onhan meillä maailman nopeimmat internet-yhteydet. Glamourmalleja tarvitaan enää jakamaan flyereita ja kiertämään maaseudun räkälöitä, joista kaikki parikymppiset ovat muuttaneet töihin ja kouluihin isompiin kaupunkeihin.

Suomessa glamourmallin pallo on nyt Big Brotherista ensimmäisenä pudonneella BB-Marialla, jolla on tehtävälistallaan ainakin kymmenen kauneusleikkausta ja tavoitteena tulla seuraavaksi Pamela Anderssoniksi. BB:n perusteella Marian edellytykset alalle ovat oikein otolliset, mutta itse ala tuntuu taas kuolleelta. Voisiko alemmas siis vielä mennä? Uusi realismiglamourin tyylikausi on pian täällä.

BB-Marian blogi

Flow-REPORTAASI: taju lähti

PÄIVITTYVÄ UUTINEN. Perjantai 13. päivä ja Flow -festivaalin rokein aloitus. Vakolaiset pakkaavat kangaskassinsa täyteen viinaa ja filmikameroita ja lähtevät pannuttamaan Suvilahden asfalttia.

Perjantaina luvassa on odotettuja ohjelmanumeroita mm ranskalaiselta Airilta ja Belgian Aeroplanelta. Kyseiset ulkomaan vahvistukset edustavat hieman chillimpää antia, mutta pogoomisen pitäisi onnistua ainakin Villa Nahn, The Drumsin ja Big Boin keikoilla, joskin kaikkiin pitää varata omat kenkänsä. Illan happohypyt tarjoaa brittiläisen dubstepin “superyhtye” Magnetic Man.

FLOW räjäytti tajunnan

Festarikesä koki arvoisensa lopun kun Flow saapui Helsinkiin ja sai hipsterien päät pyörälle.  Allekirjoittaneella on vahva fiilis koko viikon kestävästä morkkiksesta ja sitä seuraavasta masennuksesta. Haluaisin kirjoittaa vuodatusartikkelin omasta itseironiastani ja yleisestä typeryydestä, mutta Basso tekikin sen jo. En luojan kiitos herännyt omasta laatastani, mutta kaiken viikonloppuna kokemani jälkeen se tuntuisi melko luonnolliselta ratkaisulta.

Festivaaliperjantain aloitti visuaaliset Villa Nah ja Air. Big Boin gangstailtua tarpeeksi saatiin perjantai huipennettua Magnetic Manin julmalla dubstepillä. Perjantain ja lauantain välistä katosi yö ja seuraavaksi jorattinkin Robynia ja Miaa. Major Lazerin jälkeen t-paidasta puristui lasillinen hikeä, mutta kamat kastuivat uudelleen heti Diplon energiapommin jälkeen ja vieläpä vetisemmin. Sunnuntaina flow konkretisoitui kun päivä lipui kevyillä keikoilla. Radio Dept, Caribou ja XX antoivat tuuttinsa täydeltä katu-uskottavaa indietä. Ilta loppui järkyttävään diskojytään, jossa jorasivat kaikki kesälomalaiset ja työpäivänsä maanantailta peruuttaneet + yksi tilannetajunsa menettänyt urpo.

Olen vieläkin floussa ja tuntuu siltä etten palaa koskaan. Kun on kerran saavuttanut maksimaalisen cooliuden, syönyt kahdenkymmenen euron jokirapuateriaa desing-kertakäyttöastioista ja tyydyttänyt kaikki aistinsa puhtaalla euforialla, ei normaali elämä tunnu juuri miltään. Varoitan sydämmeni pohjasta: ilosta voi kuolla. Kiitos uudesta mahdollisuudesta ja anteeksi kaikesta.

Barcelonassa yhdistyivät festarit, kaupunki ja rantaloma

Olo on kuin kulttuurimatkalla! Barcelonan upea kaupunki valloitettavana, hiekkarannat kuumana ja sekä menneiden, että tulevien vuosien kulttibändit soittamassa. Primavera Sound yhdisti musafriikit ja eurooppalaisen juhlahumun.

Palasin lomani jälkeen takaisin töihin entistä riutuneena. Nestehukka kesti kolme päivää. Syyttää en voi muuta kuin pakottavaa tarvetta ottaa kaikki irti Barcelonasta, San Miguelista ja Primavera Soundista. Iltojen rankimmat keikat (mm Fuck Buttons, Major Lazer, Fake Blood) alkoivat aina aamuyöllä, joten nukkuma – aikaa ei jäänyt jäljelle montaa tuntia, varsinkaan kun halusi vielä palata festarialueelta takaisin hostellille Las Ramblasille, pitkin kuuden kilsan hiekkarantaa. Seuraava päivä alkoi aina aina pikaisella Barcelona -turistikierroksella muutaman tuoppipysähdyksen ja tapaksen turvin.

Sitten taas jyräämään! Tai ainakin yrittämään. Onneksi moni hetken lupaavimmista indie-ihmeistä on tunnelmallista shoegaze-rokkia, eikä heti alkuillasta tarvitse pogota.

Auringonlaskussa ja tihkusateessa soittanut XX toimi tunnusmusiikkina koko festivaaleille, sillä bändin Crystalized pyöri Primaveran nettiradion puffeissa viimeiset viime kuukaudet ennakoiden tulevaa. Liveveto oli täynnä hetkeä, ja paikkana Ray Ban -lava idealistisin. Amfiteatterin tyylinen takakatsomo kymmenine kivipenkkiriveineen antoi tilaa istuskella ja ihailla loistakasta lavashowta näyttävästi hieman taaempaakin.

Vuodesta 93-soittanut Spoon teki seuraavana päivänä perussetin, Underdog kohokohtanaan, jonka jälkeen omintakeinen dream pop -yhtye Beach House innosti ATP-lavan laulamaan mm Zebran ja Norwayn Teen Dreamin levyltä.

Kaikki eivät chillillä indiellä iskeneet suoraan alitajuntaan. Visuaaleissa feilannut Panda Bear jätti kylmäksi, sillä pimeältä lavalta kaikunut vingutus ei ehkä päässyt oikeuksiinsa ilman tehosteita. Kokeileva Tortoise ei löytänyt paikkaansa eikä Grizzly Bear hittejään lukuunottamatta onnistunut tunnelmoimaan niin kuin levyllä.

Missattuja keikkoja riitti enemmän kuin Roskildessa. Mm Modeskeletorin ja Apparatin electro-glitch -fuusio Moderat jäi näkemättä ja kuulematta. Meteli.netin hehkuttama Monotonix samaten. Mm Build To Spill, Les Savy Fav, Delorean ja tietysti The New Pornographers olisi myöstietysti ollut ihan kiva nähdä..

Suuret nimet eivät kuitenkaan pettäneet. Sekä Pavement, että Pixies, viikonlopun kovimmat indieheadlinerit, tyydyttivät harvinaisilla herkuillaan yleisönsä erikoispitkillä vedoillaan. Pixies soitti lähemmäs parituntisen setin kymmenien tuhansien ihmisten hoilatessa biisejä kilpaa Frank Blackin ja Kim Dealin kanssa. San Miguel -päälavalla nähtiin myös kuutioilla erikoisia performansseja suorittanut Pet Shop Boys, joka toi hieman poppia muuten niin itsenäisesti soittavaan lineuppiin. Sunnuntaipäivän rauhoittava, Ruisrockkiinkin saapuva Florence + Machine toimi palautusenergiana lauantai-illan Major Lazerille, jonka electrodancehall -tykitys pani  Pitchfork -hallin lavan bonkers-sekopäät baunssaamaan.

Festivaalina Primavera on hyvin Flowin oloinen. Molemmissa pauhaa vaihtoehtorockilla ja electrolla Kaupunkien teollisuusalueilla. Primaveran tapaan Flowissa esintyvät The Drums, Beach House, Surfer Blood, XX, Diplo ja Major Lazer. Näistä mitään ei kannata missata.

Suomalaisille Primaa on varmaankin turha suositella. Yleistöstä suomalaisia bongasi joka päivä, monta kertaa, kännissä. Miljoonakaupunki ei kuitenkaan ollut festarihuumassa, vaan tapahtumasta sai nauttia niin sosiaalisesti, tai epäsosiaalisesti, kuin tahtoi.

Primavera Sound = loistava tapa yhdistää hyvä musiikki ja iloinen Espanja.

San Miguel Primavera Sound Festival
terkut Meteli.nettiin

PS: Viinipullot alk 50 centtiä. Hostellit 15 e / yö. Sopii siis myös budjettimatkaajalle!

Helsinki Live huokaisi helpotuksesta ja rokkasi

Lakkiaisviikonloppu, alkukesän aurinko! Mahtuuko mukaan vielä yksi megatapahtuma? Kalle Keskisen Helsinki Live -tapahtuma onnistui keräämään vajaa 20 000 juhljaa, kiitos megakalliin headlinerin, Gunnareiden.

Helsinki Live  – One Day Rock Festival oli ehkä riski veto, mutta onnistui Keskisen mukaan pääsemään ainakin omilleen. Guns ‘n Roses hoiti hommansa vetäen tonnikaupalla niittivyötä fiilistelemään vanhan ajan hevimetallia. Iltapäivällä aloittaneet White Lies, Danko Jones ja Skunk Anansie keräsivät innokkaimmat teinitytöt jo hyvissä ajoin, mutta vasta kellon lyödessä ilta kahdeksaa alkoi massa valua paikalle. Kun GNR vihdoin kymmenen jälkeen aloitti settinsä, oli tunnelma jo selvästi iskenyt päähän. Ja vaikka Iltalehden toimittaja sanoisi mitä, 45 minuutin myöhästymisestä huolimatta keikka oli pitkä ja sisälsi useamman encoren, myös Paradise Cityn.

Kissojen ja koirien mukaan Axl Rose oli taannoin juhlinut itse Räikkösen Kimin kanssa, jonka vuoksi You Could Be Mine -biisin aikana screeneillä vilisi formuloita ja ilotulitteet paukkuivat. Nostalgiaa oli myös Live and Let Die -kappaletta ennakoiva James Bond -tribuutti. Kylä hevimiehen mieltä lämmitti!

Teknisesti tapahtuma oli onnistunut. Ruoka maittoi ja vessat vetivät, anniskelualue oli suuri ja tilaa riitti myös toinen toistaan eksklusiivisemmalle vippivieraalle. Paikkana toimi Käpylän urheilukentän ja rakennustyömaiden välimaastosta evakuitu alue, jonka maisemoita koristeli Pasilan harmaa betonihelvetti, johon auringonlasku maalasi kesäillan lämpimiä värjeä. Poistuessaan festarivieraat pääsivät käyttämään Pasilan hyviä liikenneyhteyksiä.

Henkilökohtaisesti olen kyllä tyytyväinen, ettei peruuntunutta Prodigyä tarvinnut Käpylään odottaa. Ko. bändi olisi taistellut aivan toisentyyppisen kohderyhmän kanssa, eikä aikainen kellonaika olisi Brittiryhmälle ollut lainkaan kotoisa.

Kiiti Live ja nyt äkkiä takakaisin Pasilasta!

Guns ‘n Roses tänään Käpylässä

Helsinki LIVE One Day Rock Festival pidetään parhaillaan Käpylässä. Allekirjoittanut pakkaa juuri kimpsunsa ja kampsunsa mukaan tähän ainutlaatuiseen Keskisen megapläjäykseen.

Guns ‘n Roses vetää keikkansa osana Chinese Democracy World -kiertuetta. Vieläkin hengissä oleva Axl Rose luostaa bändiä, jolta jokainen odottaa kuulevansa ainakin November Rainin ja Welcome to the Junglen. Mielenkiintoista nähdä kuinka moni raahautuu kanssani kaupunkiin. Ylioppilasjuhlia täynnä oleva Suomi on varmasti kesäfiiliksillä, mutta kuinka moni valmis rokkaamaan? Sen otan selville NYT.

Livessä soittaa GN’R:n lisäksi White Lies, Skunk Anansie, Danko Jones ja Michael Monroe. Stay Tuned!

HUOM! Sivustolla tapahtuu suuria!

Tervetuloa rakennustyömaalle! Uudistamme parhaillaan sivustoamme radikaalisti. Teemme päivitykset lennossa, joten voit seurata sivuston kehitystä livenä.

Jutut toimivat normaaliin tapaan, mutta ulkoasu saattaa kärsiä ennen lopullista muotoaan. Toivottavasti kestätte muutoksen tuomaa haittaa ja varaudutte uuteen tulemiseen!

Kanye West myy kämppänsä

Nyt on loistava tilaisuus päästä käsiksi miltei Johanna Tukiaisen Jollas-huvilaa vastaavaan timanttiin. Kanye Westin luukku Los Angelesissa maksaa kuitenkin enemmän kuin maltaita ja mansikoita.

Kanye Westin uniikki huoneistokompleksi Los Anglesin avarilla kukkuloilla antaa mukavasti lisätilaa avaruutta arvostavalle hedonistille, jolla vankka tarve asua rikkaiden räppäreiden häpäisemissä arvoasunnoissa.

Ylimitoitelulle egolle on tilaa tässä 4,000 neliön kompleksissa, jonne mahtuu aivan mitä tahansa. Myös 200 kenkäparia, omaan huoneeseensa. Minimalistinen sisustus tukee niin arkiitehtuuria kuin aivokapasiteettiasikin; suorastaan täydellinen boxi sinulle, joka sekoilet kännissä MTV gaaloissa ja saat porttikieltoja Channelin muotinäytöksiin. Tämä asunto kuittaa hetkessä kusipäisyytesi ja saa sinut näyttämään niin rikkaalta, että voisit maksaa vieraillesikin vahingonkorvauksia heidän nolaamisestaan. Pöydät kuin luotuja kokaiiniviivoille.

Hinta: $3,995,000

Tutustu esitteeseen: The Real Stalker

Varaslähtö festareille: Primavera Sound 2010!

Säät enteilevät räntää -pahat kielet puhuvat kylmästä kesästä. Roskildeen povataan mutapainia eikä settilistakaan vakuuta. Hyviä syitä ottaa kone kohti Barcelonaa jo toukokuussa!

Primavera Sound on kuumaverinen idiefestari Barcelonan rantaviivalla Espanjassa. Kymmenettä kertaa järjestettävä festari on noussut 8,000 ihmisen pikkuilottelusta aina 74,000 juhlijaa tanssittavaksi megatapahtumaksi. Pressipasseja jaetaan peräti tuhat, yksi näistä tietysti Juorut.comille -tasokkaiden tapahtumien asiantuntijoille!

San Miguel Primavera Sound tarjoaa erittäin laajan kattauksen rokkia, poppia ja electroa, kuudella eri lavalla. Suurin, San Miguel -oluen sponssaama stage vetää 25,000 jyrääjää moshaamaan headlinereita.

Primaveran tunnetuimpiin kiinnityksiin lukeutuvat The Pixies, Orbital, Pet Shop Boys, No Age, XX ja The New Pornographers. Ei mitään Lady Gagan penistä kuuluisampaa mutta sehän ei olkaan se pointti, vaan ideana on narista ei-kaupallisesta aidosta kunnon musiikista huivi kaulassa, Raybanit silmillä, kynnet lakattuina ja Volcomin ilippis tiukasti etukenossa muiden täysin identtisten mutta ah niin persoonallisten hipsterien kanssa.

Barcelonan taso on kova ja Primaveran voisi rinnastaa Suomen Flow -festivaaleihin. Sekä Flowissa että Primassa esiintyvät Surfer Blood, Diplo, Beach House, the xx, Major Lazer ja The Drums. Molemmat ovat kolmipäiväisiä kaupunkifestareita indiekulttuurin edustajille, joissa Juorut.com tekee historialliset festaripläjäyksensä.

Järkkärikamerat ja sanelukoneet jääkööt suosiolla kameralaukkuun. Barcelonaan lähtee mukaan korkeitaan bisserahat, teltta, polaroid-kamera, iPod (matkoille), vaihtoehtokengät ja master card. Toivottavasti paikanpäältä onnistuu myös livebloggaus juorujen julkijoille.

Primaveran lineup •    3Mellizas •    A Sunny Day In Glasgow •    Apse
•    Atlas Sound » •    Beach House »•    Beak> »•    Ben Frost »•    Best Coast »    Bigott »•    Bis »•    Biscuit »    Black Lips » •    Black Math Horseman »•    Blackbird »•    Boy 8-Bit »•    Broken Social Scene »•    Built To Spill »•    Camaron, La Leyenda Del Tiempo »•    Chrome Hoof »•    Circulatory System »•    Clare And The Reasons » •    CocoRosie » •    Cohete » •    Cold Cave » •    Condo Fucks »•    Crocodiles » •    Delorean » •    Diplo »•    Diploide » •    Dr. Dog » •    Dum Dum Girls » •    Emilio José »•    Endless Boogie » •    Fake Blood »•    First Aid Kit »•    Florence + The Machine »•    Fuck Buttons »•    Ganglians »    Gary Numan » •    Grizzly Bear » •    Half Foot Outside »•    Harlem »•    HEALTH » •    Here We Go Magic »•    Hope Sandoval  & The Warm Inventions »•    Internet 2 »•    Japandroids »    Jeffrey Lewis & The Junkyard »    Joker featuring Nomad » •    Junip »•    Lee “Scratch” Perry »•    Les Savy Fav »    Lidia Damunt »•    Liquid Liquid »•    Los Campesinos! »•    Low performing “The Great Destroyer” »  •    Major Lazer »•    Marc Almond »•    Matt & Kim »•    McEnroe »•    Mission Of Burma »•    Moderat »•    Monotonix »•    Mujeres »
•    Nana Grizol »•    No Age »•    Nueva Vulcano »•    ODDSAC » •    Orbital »•    Owen Pallett (Final Fantasy) »•    Panda Bear »•    Pavement »•    Peggy Sue »•    Pet Shop Boys »•    Pixies »•    Polvo »•    Pony Bravo »•    Real Estate »•    Roddy Frame »•    Rother/Shelley/Mullan »    Scout Niblett »•    Seefeel »•    Shellac » •    Sian Alice Group »•    Sic Alps »•    Sleigh Bells »•    Spoon »     Standstill »•    Sunny Day Real Estate »•  Superchunk »•    Surfer Blood »•    The Almighty Defenders »•    The Antlers »•    The Big Head Troubled Boy »•    The Big Pink »•    The Bloody Beetroots Death Crew 77 »•    The Books »•    The Bundles •    The Charlatans performing “Some Friendly” »•    The Clean »•    The Drums »•    The Fall »•    The Field »•    The King Khan & BBQ Show »•    The New Pornographers »•    The Nu Niles »•    The Psychic Paramount »•    The Slits »•    The Smith Westerns »•    The Wave Pictures »    The XX »•    Thee Oh Sees »•    Thelematicos »•    Titus Andronicus »•    Tortoise »•    Ui »•    Van Dyke Parks »•    Wilco »•    Wild Beasts »•    Wild Honey »•    Wire » •    Yeasayer »

Musiikkivideolla voi nyt tehdä mitä tahansa

Viime aikojen musiikkivideojulkaisut saavat tilanteen näyttämään siltä, ettei musavideo tarkoita enää pelkkää kolmen minuutin pyllynheilutusta. Kanavana toimii nyt netti, jossa videota voi käyttää melkein minkä tahansa asian puolesta ja jossa keskusteluista voi nousta koko maailman kuumin puheenaihe.

Brittiartisti, Flowissakin tänä vuonna esiintyvä M.I.A julkaisi tänään uuden musiikkivideonsa Born Free. Video pyörii sensuroimattomana artistin omilla nettisivuilla MIAUK ja on kohauttanut veret useilta herkkähermoisilta. Born Free on poliittinen kannanotto joka musiikin ja graafisen toteutuksen avulla herättää voimakkaita tunteita eri ihmisryhmissä. Kymmenen minuutin pläjäyksellä ei ole toivoakaan MTV:n pyöritykseen, jos siellä videoita enää edes näkyisi. Netissä se sen sijaan tulee kiertämään kuin rutto -kiitos julkisesti tunnetun artistin ja taatun shokkiarvon. Itse M.I.A:ta ei videolla tosin edes nähdä. Kyseessähän ei ole mikään aikaisemman Paper Planesin -tyylinen bäng bäng.

M.I.A, Born Free // Ohjaaja ROMAIN-GAVRAS

M.I.A:n rinnalla Erykah Badun uutuusvideosta herännyt kohu tuntuu vasta alkulämmittelyltä. Window Seat -kappaleen videolla Badu kävelee samaa reittiä Dallasissa, jolla John F Kennedy ammuttin avoautoonsa. Salaa kuvatulla videolla Badu riisuutuu alasti ja saa lopuksi kuulan kallonsa ja kohuleiman roskalehtiin. Törkeä on päivän sana.

httpv://www.youtube.com/watch?v=9hVp47f5YZg
Erykah Badu – Window Seat // Ohjaaja: Erykah Badu

Törkeäksi voisi kuvailla myös Lady GaGan kymmenen minuutin Telephone -rallia, joka on tähän mennessa ehkä GaGan isoin hitti. Kappaleella on samalla suurin videobudjetti ja vieraileva tähtikin on vaatimattomasti bootylicious Beyoncé. Yhdessä naiset kuvaavat nykyhetken kuumimpia trendejä: radikaalia itsensäilmaisua, törkyä, seksiä, kiroilua ja muotia.

httpv://www.youtube.com/watch?v=EVBsypHzF3U
Lady Gaga feat Beyoncé – Telephone // Ohjaus: Jonas Åkerlund

MTV:n tiukkoja aikarajoituksia on enää turha noudattaa. Videoista tehdään pitkiä eepoksia, lyhytelokuvia, jotka markkinoivat bändiä tai ajavat sanomaa. Sensurointia ei nettiaikana tarvitse pelätä, joten mikään aihe ole tabu. Jos sattuu rikkomaan rajoja on ainakin julkisuus taattu, mikä tietenkin on pääasia. Itse kappalekin on vain sivuseikka.

Ilman videota M.I.A:n Born Free ei olisi juuri mitään. Taustalla on 70-luvun punk -yhtye Suiciden kappale Ghost Rider, jonka ympärille M.I.A on luonut keskustelun tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, rotusyrjinnästä ja itsenäisyydestä. Kieltämättä hyvä lämmittelykeino itse tulevan levyn kaupallistamisessa.

Musiikkivideot ovat myös loistavaa mainosaikaa paitsi bändeille, myös brändeille. Tanskalaisen Tuborg -oluen pyrkiessä laajasti kansainvälisille markkinoille, on Black Eyed Peasin Imma Be Rocking That Body -pätkä vaahdotettu oluella ja varusteltu kalliilla mobiililaitteilla, kuten HP:n näytöillä ja tietokoneilla. Fergie on valinnut moottoripyöräkseen BMW:n, samoin kuin ohikulkijat autoikseen. Koko setti siipeilee kaiken kukkuraksi Transformers -leffojen suosiolla ja robottimaisen synteettisen autotunen voimin. Omaperäisyys ei siis ole välttämättömyys.

httpv://www.youtube.com/watch?v=CUFsQ5lTo6g
Black Eyed Peas – Immabe Rocking That Body // Ohjaus: Rich Lee

Justin Piipero herättää ahdistusta

Jenkkisensaatio Justin Bieber on uransa huipulla, eikä äänenmurroskaan ole vielä alkanut. Jopa kolmevuotiaat itkevät keuhkonsa pihalle rakkaudestaan Justiniin.

Poptaival alkaa yhä nuorempana. 63 vuotiaan Cherin keräessä luitaan uuteen maailmankiertueeseen kuin mummo mansikoita, on Miley Curys jo valmis eläkkeelle, eikä ole edes täysi-ikäinen. Nuoret lupaukset, kuten Mileyn muutaman vuoden ikäinen Noah ei ole edes teini, mutta osaa silti pukeutua mauttomammin kuin espoolaispissis ja luoda mitääntekemättömyydestään uran.

Nyt myös myös pikkupojille alkaa avautua uria r’n b -piireihin. Justin Bieber on se radiossa laulava tyttö jonka musasta tykkää esim sun äitis. Piipero on YouTubesta bongattu lauluihme, jolle Yeah Yeah Yeah – tähti Usher lupasi todennäköisesti kännissä kirjoittaa levyllisen biisejä. Justinin eka sinkku Baby on jo kerännyt mukavasti miljoonia, eikä ihme, sillä Usherin lyriikat ovat suorastaan taidetta:

Baby, baby, baby ooh
Like
Baby, baby, baby noo
Like
Baby, baby, baby ohh

Niinku joo. Tässä tulokset (klikkaa YouTubeen):

httpv://www.youtube.com/watch?v=dTCm8tdHkfI

Seuraava Sivu »